Seuran budjetti koostuu kahdesta osasta:

1. emoseuran
2. joukkueiden

Seuraavassa emoseuran tulojen ja menojen rakenne

1. Futiskoulu 5-6 vuotiaana
1. Pelaajan vastaanotto 7 vuotiaana
2. Joukkueen perustaminen 8 vuotiaana
3. Poikahaavitoiminta 10-11 vuotiaana
4. Siirtyminen isolle kentälle 12-13 vuotiaana
5. Tehoryhmät/Pohjola-cup 14-15 vuotiaana
6. Siirtyminen nuorten sarjoihin 16-17 vuotiaana
7. Siirtyminen edustusjoukkueeseen 18-20 vuotiaana

Joukkueiden täydentäminen

Joukkueiden yhdistäminen

Joukkueiden hajoaminen

Seurayhteistyö

1. Talous
1. Hallinto
2. Kehittämis/Suunnittelu
3. Koulutus/Valmennus

Futiskoulu

• Aikataulut
• Resurssit
• Tiedotus
• Jatkuvuus

Pelaajan vastaanotto

• Resurssit
• Seura-Passi
• Tutor-toiminta
• Kummi-toiminta

Joukkueen perustaminen

• Seuratoiminnan-Linja
• Tutor-toiminta
• Koulutustoiminta
• Kummitoiminta

Poikahaavitoiminta

• Tiedotus
• Koulutus
• Edunvalvonta

Siirtyminen isolle kentälle

• Joukkueen koon edellyttämät toimenpiteet
• Valmentajakoulutus
• Kilpailu ja harrastustoiminnan eriytyminen

Tehoryhmät/Pohjola-cup

• Valmennuksen tehostaminen/Valmennuspäällikkö
• Edunvalvonta
• Mahdollinen seurayhteistyö

Siirtyminen nuorten sarjoihin

• Yhteistyö Valmennuspäällikkö/Edustusjoukk. valmentaja
• Yhdistetyn ikäluokan problematiikan huomion ottaminen
• Valmentajakoulutus
• Seurayhteistyö
• Pelaajaresursseista huolehtiminen

Siirtyminen 1-joukkueeseen

• Peluuttamisen suunnittelu
• Harjoittelemisen suunnittelu
• Reservijoukkueiden tarve

Talous

• Ohjeet joukkueen taloudenpidosta
• Joukkueen toimihenkilöiden koulutus ja ohjaus
• Seurakulttuuri sponsoritoiminnassa
• Ammattiosaamista seuran varainhoidossa
• Valvonta ja vastuullisuus taloudenpidossa

Hallinto

• Organisaatiossa selkeä tehtäväjako ja-kuvaus
• Seuradokumentit (passi,linja,netti)
• Tiedotustoiminnan laatu
• Edunvalvonta ja edustus piiritoiminnassa
• Olosuhde ja resurssien hallinta

Kehittämis/ Suunnittelu

• Seuratoiminnan suunnittelu toiminta
• Olosuhteiden ja resurssien kehittely
• Joukkuetoiminnan resurssien suunnittelu
• Rekrytoinnin suunnittelu
• Seurahengen ja imagon parantaminen
• Seurayhteistyömallien kehittäminen
• Luontevan yhteyden ylläpito piiriin

Koulutus/ Valmennus

• Oma valmentajakoulutus (kerho,seminaarit)
• Piirin koulutus (ohjaaminen)
• Toimihenkilökoulutus
• Futiskoulutoiminnan suunnittelu
• Piirin muu koulutus (mukanaolo)
• Yhteistyöprojektit (koulut,päiväkodit)
• Tehoryhmät

PPV:ssa ei ole yhteistä ja kattavaa juniorivalmennuksen linjaa, vaan toiminnan annetaan muotoutua joukkueen omien tarpeiden ja odotusten mukaisesti. Joukkueen valmennusjohdon edellytetään noudattavan SPL:n Kaikki-Pelaa ohjelman periaatteita ja kilpailullisuudelle tulee tilaisuus myöhemmin. Yksilölliseen harjoitteluun ja taidon kehittämiseen kannustetaan ja tarvittaessa luodaan seuran puitteissa lisämahdollisuuksia. PPV:n arvot ohjaavat kaikkea toimintaa myös valmennuksessa.

PPV toimii Kaikki-Pelaa ohjelman mukaisesti, ja järjestää kaikille juniori-toimintaan tuleville valmentajille palloliiton aloituskurssin. Aloittelevalle valmentajalle seura järjestää tutor-ohjausta ja odottaa, että kaikki PPV:n juniorivalmentajat käyvät vähintään d-tason valmennuskurssit. Seura maksaa valmentajien valmennuskoulutuksen ja kannustaa valmentajiaan kursseille. Yhteistyötä eri ikäluokkien valmentajien kanssa toteutetaan yhteisissä valmentajatapaamisissa. Valmennuspäällikön konsultointi toivottavaa.

Valmennuspäällikkö ylläpitää seuran valmentajista rekisteriä, johon kerätään valmentajien koulutus-ja muut osaamistiedot yhdessä joukkueen pelaajatietojen kanssa. Tietojen avulla pyritään selventämään joukkueiden toiminnan tasoa ja motivaatiota ja käytettävissä olevia toiminnan resursseja. Tietojen ja toimintaedellytysten pohjalta koetetaan arvioida joukkueen elinkaarta ja siihen liittyviä ongelmia ja toimia edellytysten korjaamiseksi ajoissa.

Joukkueenjohtaja vastaa joukkueen toiminnasta yhdessä valmentajan, varainhoitajan ja vanhempien kanssa. Joukkueenjohtaja toimii linkkinä seurajohdon ja joukkueen välillä.

Joukkueenjohtajan tehtäviin kuuluu mm. seuraavat tehtävät:

• toiminnan yleinen johtaminen
• laatii yhteistyössä valmentajan kanssa joukkueen toimintasuunnitelman
• toimii vanhempainryhmän yhteyshenkilönä
• huolehtii joukkueen hankinnoista
• huolehtii kenttä ja harjoituspaikkavarauksista
• toimii yhteyshenkilönä seuran johtoon
• vastaa joukkueen tiedottamisesta
• toimittaa hallitukselle toimintakertomuksen harjoittelusta ja harjoittelupaikoista, turnauksista yms. toiminnasta
• huolehtii joukkueen toiminnasta otteluissa ja turnauksissa

Aloittava joukueenjohtaja saa tutor-ohjausta ja tukea seuran hallitukselta. Joukkueenjohtajia koulutetaan seuran sisällä ja mahdollisuuksien mukaan myös piirin-ja liiton kursseilla.

Vanhemmilla on PPV:ssä mahdollisuus ja oikeus osallistua ja myötäelää lastensa harrastuksen parissa. Tehtäviä varsinkin nuorimmissa ikäluokissa riittää, tosin me kaikki toivomme, että tukea ja kannustusta annettaisiin myös vanhemmissa ikäluokissa, joissa ehkä kuljetustehtävät ovat jo vähentyneet. Nuorelle osoitettu kiinnostus edesauttaa harrastuksen säilymistä, kun elämään ilmaantuu muitakin houkutuksia.

PPV:n vanhemmat tunnistaa kentän reunalla seuraavista seikoista:

• Kaikkia joukkueita kannustetaan ja hyviä suorituksia arvostetaan, olivatpa ne sitten omien tai vieraiden tekemiä.
• Pelaajat pelaavat ja valmentajat ohjaavat. Isien ja äitien ohjausta pelaajat eivät kaipaa. Sensijaan kaivataan kannustusta ja tunnustusta myös silloin kuin kaikki ei ole mennyt ns. nappiin.
• Punapaitojen vanhemmat eivät arvostele erotuomareiden työskentelyä, vaan antavat heille kohteliaasti työrauhan. Virheitä sattuu, kaikkea ei pysty näkemään ja tulkinta jää aina tuomarille itselleen.

Pajamäen Pallo-Veikkojen peliasun väri on punainen, mikä tarkoittaa sitä, että pelipaita, pelishortsit ja pelisukat ovat väriltään punaiset. Hiekkapelihousujen väri on joko musta tai tumman sininen kuitenkin niin, että koko joukkueella väri on sama. Hankittaessa joukkueelle uusia varusteita tee yhteistyötä hallituksen kanssa.

• Joukkue toimittaa seuraavan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman hallitukselle joulukuun loppuun mennessä.

• Hallitus määrittelee vuosittaisen joukkuemaksun (jäsenmaksu).
• Nuorin ikäluokka (I-juniorit) ei maksa joukkuemaksua, vaan kukin pelaaja maksaa jäsenmaksun suoraan seuralle.

• Joukkue hoitaa itse pelaajien lisenssimaksut parhaaksi katsomallaan tavalla. I-junioreiden lisenssimaksut hoitaa seura.
• Joukkue maksaa itse turnaukset, joihin osallistuu. I-junioreiden turnausmaksut maksaa seura.
• Pelipaidat ovat seuran omaisuutta; muut varusteensa joukkueet kustantavat itse.

I-junioreiden pallot maksaa seura.

• Seuraan kuuluvilla pelaajilla on oikeus pelata seuran väreissä ja varusteissa.
• Pelaajilla on oikeus osallistua seuran ja joukkueiden harjoituksiin, peleihin ja muuhun seuran järjestämään toimintaan.

• Seura maksaa joukkueiden osallistumisen piirin (tai muun vastaavan) sarjaan.
• uusien pelipaitojen hankinnasta johtuvien kustannusten jakamisesta on aina neuvoteltava seuran puheenjohtajan kanssa.
• Vastaanottava seura maksaa joukkueen pelaajien siirtomaksut.

PPV:läiset tunnistaa kohteliaasta käytöksestä, pelaajien ja valmentajien yhtenäisestä ja asiallisesta seura-asusta, varusteiden hyvästä järjestyksestä ja vastustajia kunnioittavasta asenteesta ja hyvästä yhteishengestä tappionkin kohdatessa.

Pajanetti on seuratiedottamisen työkalu, johon kuuluu PPV-lehti ja PPV:n internet-sivut sekä sähköpostijärjestelmä sisäisen tiedottamisen tarpeisiin. Pajanetin toiminnasta ja kehittämisestä vastaa tiedotusvaliokunta hallitus apunaan.